Itkuja, vikoja päiviä

Eilen mulla oli jotenkin emotionaalinen päivä niin pillitin Lauran kanssa ku ajateltiin meidän viimeistä päivää päiväkodissa. Sitten itkin useamman tunnin omaa kotiinlähtöäni. Menin pillittämään mun sänkyyn ettei muiden tarvi koko ajan halailla mua. Laura ja Engin kiipesivät mun sänkyyn mun päälle lohduttaan mua. En kestä. <3

Tänään kävin päiväkodilla katsomassa lasten kevätjuhlan. Itkin jo kävellessäni sinne ja pyyhin kyyneliä koko söpön esityksen ajan. Voi mun pikkusia naperoita. Tulee ikävä jokaista Thanosta, Spirosta, Vassilista, Nefeliä ja Paraskevia. Erityisesti Paraskeviä. Miten voi olla nii iso pää pienessä ruumiissa? Voi pallero.

Huomennaki pitää itkeä ku on Lauran läksijäiset ja tanssitaan viimeistä kertaa tika taka.

Sunnuntaina pitää aamulla halata Lauraa ku se lähtee ja itken varmasti silloinkin.

Maanantaina tulee ihan saletisti itku ku on mun läksijäiset. Sanoin jo kämppiksille, että en halua niiltä mitään lahjaa tai kirjotuksia ku en kestä vastaanottaa semmosia.

Tiistaina pitää itkeä ku on mun viimeinen päivä.

Keskiviikkona itken ku lähden lentokentälle ja sanon "Ok I will go now siga siga..."

Torstaina itken varmaan väsymystä 24h matkan jälkeen.

Perjantaina hymyilyttää ku näen mun Suomi-frendit pitkästä aikaa.